Terveiset täältä sängyn pohjalta. Eilen taisin mainita koulussa että "Miekin haluan sairasloman" No, siitäs sain. Eilen illalla oli kuumetta, yskää, nuhaa ja kurkkukipua. En mennyt siis kouluun. Oon nukkunut kokopäivän. Untuva peitto on niin ihanan pehmoinen ja lämmin. Eipä silti ole mukavaa, ja sitten kun tänään on vieläpä perjantai. Ei viiti minnekkään lähteä kipeänä. Nyt on aikaa lukea, ja kuunnella musiikkia.

KUN KUOLEN - Scandinavian Music Group

On ensimmäinen aamu
josta tietää varmuudella että on syksy
olen viimeistä kertaa
nyt jo aivan liian kylmässä järvessä

tiedän että toisaalla
vesi on lämmintä
ja että pidät siitä
kun se juoksee hanasta

ja tiedän ettemme odottaneet toisiamme
että jossain on se parempi nainen
että miehiä on monia

mutta tiedän myös sen
kun kuolen
ajattelen sinua

Viimeiset sanat tunnistaa siitä
ettei niitä koskaan huudeta
jos siis aiot jatkaa
koita jaksaa huutaa loppuun saakka

tiedän kyllä ettei eteisessä
kannata riidellä
että joku voi aina olla
oven takana ja kuunnella

ja tiedän ettemme odottaneet toisiamme
että jossain on se parempi nainen
että miehiä on monia

mutta tiedän myös sen
kun kuolen
ajattelen sinua

Viimeiset sanat tunnistaa siitä
ettei niitä koskaan huudeta

Sanat kertoi melko hyvin, viime syksystä. Nykyään ei paina enää muu kuin koulu, minne muuttaa, kenen kanssa ja se että kaipaisin sitä omaa tilaa. Sitä että saisin jo asua jossain muualla kuin perheen luona. Totuin siihen jo liikaa, ja nyt tuntuu raskaalta asua täällä. Ja, kaipaan ystävää.

Mitähän horoskooppi lupailee tälle vuodelle? Viime vuodelle se oli luvannut huonoa, sitä se kyllä olikin, vaikea vuosi. Se on ihmeellistä miten asiat muuttuu, niin nopeasti. Silmän räpäytys vain. Eikä sille voi itse tehdä mitään. Mitähän se ajattelee tästä. Toivottavasti ymmärtää.